Vanhan ja uuden markkinoinnin eroja
Niin sanotun vanhan markkinoinnin kirjoja on todella paljon. Näitä kirjoja selaillessani sieltä nousee esille mm. brändi, segmentointi, 4P, AIDA, Dagmar. Brändi antaa tuotteelle lisäarvon kun taas segmentointi on tärkeää asiakaskuntaa mietittäessä. 4P, AIDA ja Dagmar-malli ovat taas tunnettuja markkinointiviestinnän etenemisessä. Vanhassa markkinoinnissa asemoinnilla voidaan luoda kilpailuetua. Siinä kartoitetaan sitä, mitkä ovat kuluttajan tärkeimmät myymälän valintaperusteet tai mikä on tietyn ketjun tai myymälän mielikuva tärkeimpien myymälän valintatekijöiden suhteen verrattuna kilpailijoihin. Markkinointi on asiakas- ja tarvekeskeistä. Samaan tarpeeseen voidaan kaupata erilaisia hyödykkeitä sekä samaa hyödykettä voidaan myydä erilaisiin tarpeisiin. Tuote ei ole tarve. Markkinoinnin onnistumisen edellytyksenä on asiakassuuntaisuuteen pohjautuva tarvekeskeisyys.
Uuden markkinoinnin pääidea on noussut jo muutamaan otteeseen täällä esille. Se on siis tarinankerrontaa. Tarinat toimivat, koska kuluttajat ostavat sitä mitä eivät tarvitse. Markkinoijat eivät pysty enää kiinnittämään ihmisten huomiota väkisin. Maailmankuvan vahvistaminen tarinoiden kertomisessa on hyvin tärkeää. Markkinointi toimii, kun tarpeeksi monta samanlaisen maailmankuvan omaavaa ihmistä muodostaa ryhmän niin, että markkinoija pystyy kustannustehokkaasti tavoittamaan heidät.
Uudessa markkinoinnissa markkinoijan tehtävänä on siis löytää tähän asti tuntematon ryhmittymä ja kehystää tarina heitä varten. Tarinatkin toimivat vain silloin, kun ne oikeasti parantavat tuotetta tai palvelua. Halvan hinnan sijaan kannattaa erilaistua korkean hinnan avulla. Korkealaatuisten tuotteiden pitääkin olla kalliimpia, sillä niiden ostamisen tulisi kohentaa statusta. Valikoiman laajuudella taas on vaikea erilaistua, sillä mikään ei estä kilpailijoita käyttämästä samaa startegiaa. Erilaistumisen vaiheisiin kuuluu ensimmäiseksi se, että ymmärtää kilpailutilanteensa. Sen jälkeen tulisi määritellä erilaistava idea ja tehdä siitä uskottava. Viimeisenä vaiheena maailma tulisi tehdä tietoiseksi tästä kyseisestä erilaistavasta ideasta.
Mielestäni uudessa markkinoinnissa on ideaa, sillä kun maailma muuttuu, täytyy kaiken muunkin muuttua. Ihmisten tarpeet ovat olennaisesti muuttuneet maailman muuttumisen mukana. Nykyään ei voida markkinoida tuotteita tai palveluita samalla tavalla kuin ennen. Ihmisillä kun on nykyään melkein kaikkea. Ihmisille täytyy siis luoda tarve, aivan ensimmäisenä. Ihmiset kun ostavat nykyään melkein enemmän sitä mitä he haluavat, kuin mitä he tarvitsevat. Näiden pohdintojen pohjalle luin vanhan markkinoinnin kirjojen lisäksi Jack Troutin Erilaistu tai kuole-kirjaa. Niin, ja ti9etysti käytin pohdistojeni pohjalla myös Seth Godinia. Ei silti tule unohtaa kaikkia vahnankaan markkinoinnin käytäntöjä. Ehkä sellainen kiva, sopiva sekoitus uutta ja vanhaa olisi toimivin kokonaisuus.
maanantai 10. toukokuuta 2010
Jöröt ihmiset ja oivaltava markkinointi
Markkinointi on mielestäni vaikeaa. Tai myyminen. Kaikista ei vain yksinkertaisesti ole markkinoijiksi tai myyjiksi. Siinä tarvitaan tietynlaista luonnetta ihmiseltä. Minun mielestäni.
Itse en osaa valehdella. Tai jos yrittäisinkin, paljastuisin heti. Se on tavallaan yksi syy, miksi olen aika huono myyjä. Toki kerron asiakkailleni tuotteista, mitä kaytän heidän hiuksissaan ja mitä ne tekevät juuri heidän hiuksilleen. Mielestäni se onkin paras tapa myydä. Ei tuotteita tarvitse alkaa kauppaamalla kauppaamaan, vaan se riittää, että kertoo, mikä se on ja mitä se tekee. Sen jälkeen asiakas voi itse tehdä valinnan eikä hän tunne, että hänelle olisi jotain tyrkytetty.
Ise olen myös sen verran jörö, etten pidä siitä, jois minulle joku alkaa myymällä myymään jotain. Lehtimyyjät ovat jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, että ainakaan minuun heidän markkinointikikkansa ei toimi. Jokaiseen vastalauseeseen kirjoitetut valmiit vastaukset eivät pure minuun. Sitä paitsi toiminnallaan he ovat saaneet minut niin monesti raivon partaalle, etten senkään vuoksi halua heiltä yhtään mitään. Toivottavasti kukaan ei nyt ota tätä henkilökohtaisesti.. ;) Hekin voisivat jo oivaltaa, että kehittäisivät jotain vähän oivaltavampaa markkinointia toimintaansa.
Markkinointi on mielestäni vaikeaa. Tai myyminen. Kaikista ei vain yksinkertaisesti ole markkinoijiksi tai myyjiksi. Siinä tarvitaan tietynlaista luonnetta ihmiseltä. Minun mielestäni.
Itse en osaa valehdella. Tai jos yrittäisinkin, paljastuisin heti. Se on tavallaan yksi syy, miksi olen aika huono myyjä. Toki kerron asiakkailleni tuotteista, mitä kaytän heidän hiuksissaan ja mitä ne tekevät juuri heidän hiuksilleen. Mielestäni se onkin paras tapa myydä. Ei tuotteita tarvitse alkaa kauppaamalla kauppaamaan, vaan se riittää, että kertoo, mikä se on ja mitä se tekee. Sen jälkeen asiakas voi itse tehdä valinnan eikä hän tunne, että hänelle olisi jotain tyrkytetty.
Ise olen myös sen verran jörö, etten pidä siitä, jois minulle joku alkaa myymällä myymään jotain. Lehtimyyjät ovat jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, että ainakaan minuun heidän markkinointikikkansa ei toimi. Jokaiseen vastalauseeseen kirjoitetut valmiit vastaukset eivät pure minuun. Sitä paitsi toiminnallaan he ovat saaneet minut niin monesti raivon partaalle, etten senkään vuoksi halua heiltä yhtään mitään. Toivottavasti kukaan ei nyt ota tätä henkilökohtaisesti.. ;) Hekin voisivat jo oivaltaa, että kehittäisivät jotain vähän oivaltavampaa markkinointia toimintaansa.
Sethin blogi
Kävin vielä tarkastelemassa Sethin blogia osoitteessa. Sieltä pomppasi jälleen nykypäivän sosiaalisen median merkityksestä juttua.
Hän vertaili tavallisen sanomalehden ja nykypäivän internetin vaikutuksia. Sanomalehti on yleensä aina määritelty sen pituuden mukaan. Siis uutisista riippumattomista syistä siinä on yleensä aina yhtä monta sivua. Viikonloppulehti on aina vähän paksumpi ja viikolla kaikki on vähän ohuempia, mutta samanpaksuisia. Ei missään sanomalehdessä koskaan ilmoiteta, että edellispäivänä ei ole oikein tapahtunut mitään, joten sen takia tämän päiväinen lehti on vain yhden sivun mittainen. Kyllä niissä silti aina saman verran on kirjoitusta. Internetissä taas mahtuu olemaan ihan rauhassa kaikki tärkeät ja vähemmän tärkeät uutiset, koska siellä ei tarvitse määritellä sivujen määrää.
Sellaisia eroja..
Kävin vielä tarkastelemassa Sethin blogia osoitteessa. Sieltä pomppasi jälleen nykypäivän sosiaalisen median merkityksestä juttua.
Hän vertaili tavallisen sanomalehden ja nykypäivän internetin vaikutuksia. Sanomalehti on yleensä aina määritelty sen pituuden mukaan. Siis uutisista riippumattomista syistä siinä on yleensä aina yhtä monta sivua. Viikonloppulehti on aina vähän paksumpi ja viikolla kaikki on vähän ohuempia, mutta samanpaksuisia. Ei missään sanomalehdessä koskaan ilmoiteta, että edellispäivänä ei ole oikein tapahtunut mitään, joten sen takia tämän päiväinen lehti on vain yhden sivun mittainen. Kyllä niissä silti aina saman verran on kirjoitusta. Internetissä taas mahtuu olemaan ihan rauhassa kaikki tärkeät ja vähemmän tärkeät uutiset, koska siellä ei tarvitse määritellä sivujen määrää.
Sellaisia eroja..
Vielä vähän lisää Sethin ajatuksia
Kuka tahansa ei silti voi vain alkaa keksiä tarinoita ja rikastua. Se tuli selväksi, vaikka Seth kirjoittikin niin selvästi ja omaan asiaansa uskoen, miten asiat kuuluisi tehdä. Kaikki mehän olisimme jo miljonäärejä, jos näin olisi. Kukaan ei voi keksiä tarinaa ja olettaa, että ihmiset uskovat sen vain siksi, että sinä uskot siihen. Ihmisten maailmankuvista ja asioihin uskomisen aiheuttamista mielikuvista heräsi mielessäni joitain asioita. Itsekin sorrun monesti siihen, että maksan jostain enemmän, vaikka muualla sen saisi halvemmalla. Tämän aiheuttaa se, että maksan myös lisäksi siitä mielikuvasta enkä vain tuotteesta. Esimerkiksi lehtipihvi jossain hienossa ravintolassa maistuu aivan erille, kuin jonkun huoltoaseman lehtipihvi, vaikka ne olisivat ihan juuri sama pihvi. Mielikuva saa sen maistumaan paremmalta.
Samaa ajatusmaailmaa voisi myös käyttää kauneudenhoitoalan yrityksissä. Parturi-kampaamoja tuntuu olevan joka kulmalla ja joku saattaisi ajatella esimerkiksi niin, että kaikissa niissä leikataan hiuksia. Useasti kuulee ihmisten miettivän ja kauhistelevankin jonkun kampaamon hintoja. Siitä heille herää ajatus, että nämä kaikki kampaamot kilpailevat keskenään. Jonka jälkeen he miettivät taas, kuka käy siinä kalliissa kampaamossa.
Asiahan on niin, että tavallaan nämä kaikki erilaiset kampaamot kilpailevat keskenään, kyllä. Mutta loppujen lopuksi he eivät kilpaile hiustenleikkaamisella. He kilpailevat sillä fiiliksellä, minkä asiakas saa siitä paikasta. Toisaalta en usko, että hiustenleikkausmallitkaan välttämättä on tällaisissa "ääripääkampaamoissa" samat, mutta vaikka olisikin, se trendikkäämmän kampaamon leikkaus olisi parempi. Ja se johtuu ihan vaan siitä fiiliksestä, tunteesta, minkä se asiakkaalle antaa.
Kuka tahansa ei silti voi vain alkaa keksiä tarinoita ja rikastua. Se tuli selväksi, vaikka Seth kirjoittikin niin selvästi ja omaan asiaansa uskoen, miten asiat kuuluisi tehdä. Kaikki mehän olisimme jo miljonäärejä, jos näin olisi. Kukaan ei voi keksiä tarinaa ja olettaa, että ihmiset uskovat sen vain siksi, että sinä uskot siihen. Ihmisten maailmankuvista ja asioihin uskomisen aiheuttamista mielikuvista heräsi mielessäni joitain asioita. Itsekin sorrun monesti siihen, että maksan jostain enemmän, vaikka muualla sen saisi halvemmalla. Tämän aiheuttaa se, että maksan myös lisäksi siitä mielikuvasta enkä vain tuotteesta. Esimerkiksi lehtipihvi jossain hienossa ravintolassa maistuu aivan erille, kuin jonkun huoltoaseman lehtipihvi, vaikka ne olisivat ihan juuri sama pihvi. Mielikuva saa sen maistumaan paremmalta.
Samaa ajatusmaailmaa voisi myös käyttää kauneudenhoitoalan yrityksissä. Parturi-kampaamoja tuntuu olevan joka kulmalla ja joku saattaisi ajatella esimerkiksi niin, että kaikissa niissä leikataan hiuksia. Useasti kuulee ihmisten miettivän ja kauhistelevankin jonkun kampaamon hintoja. Siitä heille herää ajatus, että nämä kaikki kampaamot kilpailevat keskenään. Jonka jälkeen he miettivät taas, kuka käy siinä kalliissa kampaamossa.
Asiahan on niin, että tavallaan nämä kaikki erilaiset kampaamot kilpailevat keskenään, kyllä. Mutta loppujen lopuksi he eivät kilpaile hiustenleikkaamisella. He kilpailevat sillä fiiliksellä, minkä asiakas saa siitä paikasta. Toisaalta en usko, että hiustenleikkausmallitkaan välttämättä on tällaisissa "ääripääkampaamoissa" samat, mutta vaikka olisikin, se trendikkäämmän kampaamon leikkaus olisi parempi. Ja se johtuu ihan vaan siitä fiiliksestä, tunteesta, minkä se asiakkaalle antaa.
Valehtelevat markkinamiehet
Seth Godinin surullisen kuuluisa (surullisen kuuluisa siis siitä syystä, että sitä oli niin vaikea saada käsiinsä mistään) Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita on nyt luettu kokonaisuudessaan läpi. Kirja olikin todella mielenkiintoinen, enkä muista, koska olisin viimeksi lukenut jonkun kirjan kannesta kanteen. Jossain välissä katsottiin koulussa Seth Godinin luento, enkä sen jälkeen voinut enää lukea kirjaa ajattelematta, millä äänensävyllä ja millä äänenpainoilla se Seth-setä siellä kertoo tarinaa. On se vaan persoona..
Seth kertoo kirjassaan, kuinka markkinoinnin kuuluisi tapahtua, jotta se toimisi. Aivan ensimmäisenä täytyy ottaa kuluttajan maailmankuva huomioon. Se nimittäin vaikuttaa siihen, miten hän huomaa asioita. Ja ihmisethän huomaavat aina uusia asioita, vanhat jäävät huomaamatta. Ensivaikutelma on myös tosi tärkeä, sillä niinkuin melkein kaikissa asioissa elämässä, sillä on vaikutusta..valitettavasti.. Markkinoijan tarkoitus on siis kertoa sellainen tarina, joka poikkeaa vanhasta, jotta se huomataan. Kaikki riippuu loppupeleissä siitä, saako markkinoija tarinansa taakse tarpeeksi kuluttajia, jotka uskovat ja haluavat uskoa kyseisen tarinan.
Yksi mielenkiintoinen seikka nousi kirjasta esille. Se, että ihmiset ostavat vain sitä, mitä eivät tarvitse. Nykypäivänä ihmisillä on jo melkeimpä kaikkea sitä, mitä he tarvitsevat. Siispä he ostavat sitä, mitä he eivät tarvitse. Ja sehän on sellaista sillon, mitä he haluavat. Pullotettu vesi oli annettu hyvänä esimerkkinä. Harvemmin sitä ostetaan sen takia, että olisi jano, vaan sitä ostetaan, koska mielikuva jostain muka puhtaammasta vedestä, on se asia, mitä halutaan. Syy siis siihen, mitä halutaan ostaa on se olo, minkä se aiheuttaa, miltä se tuntuu.
Seth Godinin surullisen kuuluisa (surullisen kuuluisa siis siitä syystä, että sitä oli niin vaikea saada käsiinsä mistään) Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita on nyt luettu kokonaisuudessaan läpi. Kirja olikin todella mielenkiintoinen, enkä muista, koska olisin viimeksi lukenut jonkun kirjan kannesta kanteen. Jossain välissä katsottiin koulussa Seth Godinin luento, enkä sen jälkeen voinut enää lukea kirjaa ajattelematta, millä äänensävyllä ja millä äänenpainoilla se Seth-setä siellä kertoo tarinaa. On se vaan persoona..
Seth kertoo kirjassaan, kuinka markkinoinnin kuuluisi tapahtua, jotta se toimisi. Aivan ensimmäisenä täytyy ottaa kuluttajan maailmankuva huomioon. Se nimittäin vaikuttaa siihen, miten hän huomaa asioita. Ja ihmisethän huomaavat aina uusia asioita, vanhat jäävät huomaamatta. Ensivaikutelma on myös tosi tärkeä, sillä niinkuin melkein kaikissa asioissa elämässä, sillä on vaikutusta..valitettavasti.. Markkinoijan tarkoitus on siis kertoa sellainen tarina, joka poikkeaa vanhasta, jotta se huomataan. Kaikki riippuu loppupeleissä siitä, saako markkinoija tarinansa taakse tarpeeksi kuluttajia, jotka uskovat ja haluavat uskoa kyseisen tarinan.
Yksi mielenkiintoinen seikka nousi kirjasta esille. Se, että ihmiset ostavat vain sitä, mitä eivät tarvitse. Nykypäivänä ihmisillä on jo melkeimpä kaikkea sitä, mitä he tarvitsevat. Siispä he ostavat sitä, mitä he eivät tarvitse. Ja sehän on sellaista sillon, mitä he haluavat. Pullotettu vesi oli annettu hyvänä esimerkkinä. Harvemmin sitä ostetaan sen takia, että olisi jano, vaan sitä ostetaan, koska mielikuva jostain muka puhtaammasta vedestä, on se asia, mitä halutaan. Syy siis siihen, mitä halutaan ostaa on se olo, minkä se aiheuttaa, miltä se tuntuu.
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita
Inhoan paksuja kirjoja, tai no ehkä inho on liian jyrkkä sana, en pidä erityisemmin paksuista kirjoista. Ainakaan, jos joku käskee. Siksi tuntui aluksi aivan ylivoimaiselta alkaa lukemaan liiketoiminnan tunneilla käsiteltävää Seth Godinin "Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita"-kirjaa. Eikä kirjan huono saatavuus helpottanut asiaa sitten yhtään.. Kirjan metsästyksen jälkeen olen vihdoin saanut käsiini kirjan..
Ensimmäinen kolmannes kirjasta on nyt luettu eikä tunnu yhtään puuduttavalta tai tylsältä. Kirja on kirjoitettu niin mielenkiintoisella tavalla ja normaalilla kielellä..
Kirja käsittelee markkinointia hieman eri näkökulmasta kun yleensä ajattelisi, miten kaikki tapahtuu ja miten asioiden pitäisi tapahtua hyvien lopputulosten saavuttamiseksi. Kirjan nimi on ehkä hieman harhaanjohtava, koska loppujenlopuksi markkinoijat keksivät tarinan ja kun kuluttajat uskovat niihin, ovat he niitä valehtelijoita. Markkinoijat ovat tarinankertojia. Tarinoiden täytyy tukea kohderyhmän maailmankuvaa, jotta se voisi toimia.
Tarinoiden täytyy myös olla hyviä, jotta ne toimisivat. Hyvänä esimerkkinä kirjassa kerrottiin puhelinmyyjät. Vaikka heillä on tarina, harva sitä silti jaksaa kuunnella. Ja vaikka kuuntelisikin, ei se toimi. Vastaus on aika monesti: Ei kiinnosta. Ainakin minulla..
Inhoan paksuja kirjoja, tai no ehkä inho on liian jyrkkä sana, en pidä erityisemmin paksuista kirjoista. Ainakaan, jos joku käskee. Siksi tuntui aluksi aivan ylivoimaiselta alkaa lukemaan liiketoiminnan tunneilla käsiteltävää Seth Godinin "Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita"-kirjaa. Eikä kirjan huono saatavuus helpottanut asiaa sitten yhtään.. Kirjan metsästyksen jälkeen olen vihdoin saanut käsiini kirjan..
Ensimmäinen kolmannes kirjasta on nyt luettu eikä tunnu yhtään puuduttavalta tai tylsältä. Kirja on kirjoitettu niin mielenkiintoisella tavalla ja normaalilla kielellä..
Kirja käsittelee markkinointia hieman eri näkökulmasta kun yleensä ajattelisi, miten kaikki tapahtuu ja miten asioiden pitäisi tapahtua hyvien lopputulosten saavuttamiseksi. Kirjan nimi on ehkä hieman harhaanjohtava, koska loppujenlopuksi markkinoijat keksivät tarinan ja kun kuluttajat uskovat niihin, ovat he niitä valehtelijoita. Markkinoijat ovat tarinankertojia. Tarinoiden täytyy tukea kohderyhmän maailmankuvaa, jotta se voisi toimia.
Tarinoiden täytyy myös olla hyviä, jotta ne toimisivat. Hyvänä esimerkkinä kirjassa kerrottiin puhelinmyyjät. Vaikka heillä on tarina, harva sitä silti jaksaa kuunnella. Ja vaikka kuuntelisikin, ei se toimi. Vastaus on aika monesti: Ei kiinnosta. Ainakin minulla..
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Sosiaalisen median vaikutus kauneudenhoitoalan yritystoimintaan
Ennen oli vain radio ja sitten tuli televisio, tämä näköradioksikin kutsuttu hieno vehje. 1950- ja 60-luvulla ihmiset ajattelivat, että televisio syrjäyttää vanhan kunnon sanomalehden. Niin ei kuitenkaan käynyt. Nykyäänkin, tässä tietokoneiden ja internetin maailmassa, sanomalehdet ovat yhä olemassa. Tietokoneet ja internet ovatkin tuoneet aivan uusia ulottuvuuksia melkeimpä kaikkeen. Tavalliset ihmiset oppivat käyttämään sellaisia viestintämuotoja normaaliarjessaan, mikä on kuulunut aikaisemmin vain media-alan ammattilaisille. Tämä mahdollistaa sosiaalisen median hyödyntämisen myös pienten yritysten markkinoinnissa ja mainonnassa.
Uusi joukkoviestintä on luonteeltaan suostuttelevaa, ihmisille luodaan niiden kautta mielikuvia ja tunteita. Sosiaalisen median vuorovaikutuksessa myös sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys. Siihen kuuluu kuvan, äänen ja liikkeen tulkintaa. Toisaalta myös tekstin sisältö ja sujuvuus on tärkeää. Myös Facebook on osaltaan vaikuttanut sosiaalisen median kehitykseen. Siellä on todella paljon myös kauneudenhoitoalaan liittyviä ryhmiä, joihin voi halutessaan liittyä. Lukijoiden kesken vaihdetut kommentit aiheuttavat keskustelua ja siten sillä voidaan vaikuttaa jonkun yrityksen tai tuotteen tunnettavuuteen. Myös blogien yleistymisellä saadaan uusille kosmetiikkatuotteille lisää tunnettavuutta. Toisaalta bloggareita on alan ammattilaisista ihan tavallisiin tallaajiin, joten tiettyä kyseenalaistamistakin voidaan välillä tarvita. Myös esimerkiksi nettisivujen yhteyteen muodostetulla vieraskirjalla voi olla positiivisten vaikutusten lisäksi myös negatiivisia vaikutuksia. Ihmisten vapaus omiin nkirjoituksiin ilman valvontaa ei aina sellaisissa tapauksissa välttämättä luo sitä positiivista markkinointia. Tarjontaa on siis todella paljon ja suurimmaksi osaksi kai sosiaalinen media luo hyviä mahdollisuuksia yrityksille menestyäkseen paremmin. Mielenkiinnolla odotellaan, mihin suuntaan nettimaailmassa mennään esimerkiksi kymmenen vuoden kulkuttua.
Ennen oli vain radio ja sitten tuli televisio, tämä näköradioksikin kutsuttu hieno vehje. 1950- ja 60-luvulla ihmiset ajattelivat, että televisio syrjäyttää vanhan kunnon sanomalehden. Niin ei kuitenkaan käynyt. Nykyäänkin, tässä tietokoneiden ja internetin maailmassa, sanomalehdet ovat yhä olemassa. Tietokoneet ja internet ovatkin tuoneet aivan uusia ulottuvuuksia melkeimpä kaikkeen. Tavalliset ihmiset oppivat käyttämään sellaisia viestintämuotoja normaaliarjessaan, mikä on kuulunut aikaisemmin vain media-alan ammattilaisille. Tämä mahdollistaa sosiaalisen median hyödyntämisen myös pienten yritysten markkinoinnissa ja mainonnassa.
Uusi joukkoviestintä on luonteeltaan suostuttelevaa, ihmisille luodaan niiden kautta mielikuvia ja tunteita. Sosiaalisen median vuorovaikutuksessa myös sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys. Siihen kuuluu kuvan, äänen ja liikkeen tulkintaa. Toisaalta myös tekstin sisältö ja sujuvuus on tärkeää. Myös Facebook on osaltaan vaikuttanut sosiaalisen median kehitykseen. Siellä on todella paljon myös kauneudenhoitoalaan liittyviä ryhmiä, joihin voi halutessaan liittyä. Lukijoiden kesken vaihdetut kommentit aiheuttavat keskustelua ja siten sillä voidaan vaikuttaa jonkun yrityksen tai tuotteen tunnettavuuteen. Myös blogien yleistymisellä saadaan uusille kosmetiikkatuotteille lisää tunnettavuutta. Toisaalta bloggareita on alan ammattilaisista ihan tavallisiin tallaajiin, joten tiettyä kyseenalaistamistakin voidaan välillä tarvita. Myös esimerkiksi nettisivujen yhteyteen muodostetulla vieraskirjalla voi olla positiivisten vaikutusten lisäksi myös negatiivisia vaikutuksia. Ihmisten vapaus omiin nkirjoituksiin ilman valvontaa ei aina sellaisissa tapauksissa välttämättä luo sitä positiivista markkinointia. Tarjontaa on siis todella paljon ja suurimmaksi osaksi kai sosiaalinen media luo hyviä mahdollisuuksia yrityksille menestyäkseen paremmin. Mielenkiinnolla odotellaan, mihin suuntaan nettimaailmassa mennään esimerkiksi kymmenen vuoden kulkuttua.
Tilaa:
Kommentit (Atom)